Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Imatran Työväenopisto – oppimisen olohuone Sinulle  Opistotyötä jo yli 90 vuotta

Imatran seudun työväenopisto perustettiin vuonna 1926 seudun kunnallisen hajanaisuuden takia kannatusyhdistyksen varaan. Ajatus työväenopiston perustamisesta herätettiin Työväen sivistysliiton opintopäivillä Tainionkosken työväentalossa keväällä 1925. Kokous päätti perustaa Imatran seudun Työväenopiston kannatusyhdistyksen, jonka tarkoituksena oli ”vapaan sivistystyön tekeminen Imatralla ja sen lähiseudulla riippumatta lainkaan yhteiskunnallisista ja valtiollisista puolueista tai uskonnollisista ryhmäkunnista”. Kun valtionosuus kattoi noin puolet opiston menoista, oli varoja kerättävä kannattajajäseniltä. Taloudellista tukea saatiin myös Ruokolahden, Jääsken, Joutsenon ja Antrean kunnilta sekä myös paikallisilta teollisuus- ja liikelaitoksilta.

Vuonna 1955 opistosta tuli kunnallinen oppilaitos kun se siirtyi Imatran kauppalan hallinnoitavaksi ja tällöin  opiston nimeksi tuli Imatran Työväenopisto.

Sivistys- ja koulutustarve on suuresti muuttunut näidenvuosikymmenien aikana. Kun opisto perustettiin koulutuksen ja sivistyksen tarve oli auttaa kuntalaisia paikkaamaan puutteellisia kansakoulun perustietoja ja taitoja. Eniten 1920-luvulla opiskeltiin laskentoa, suomenkieltä, kirjanpitoa, konepiirustusta mutta myös taideaineita. Ennen sotia myös eriaiheiset yleisöluennot vetivät väkeä. Opiskelijamäärä oli tuolloin n. 500.

Kun opistosta tuli kunnallinen oppilaitos, opiskelijamäärä nousi yli tuhannen opiskelijan. Myös kiinnostus vieraiden kielten opiskeluun kasvoi. Opistoon alettiin valita päätoimisia opettajia 1970-luvulta alkaen, se edesauttoi systemaattisemman opetustarjonnan kehittämisen ja suunnittelun.

Vuosikymmenien aikana tapahtuneet yhteiskunnalliset muutokset ovat näkyneet myös opiston opiskelijakunnassa. Alun tehtaantyöntekijöiden rinnalla alkoi yhä enemmän opiskelijoina olla liike- ja konttoriväkeä, perheenäitejä, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Sotavuosista lähtien opiskelijoista suurin osa alkoi olla naisia.

Opiston toimintaan mukaan vuonna 1992 tuli myös taiteen perusopetus. Yleisen oppimäärän mukaista tavoitteellista ja asteittain etenevää lasten ja nuorten taiteen perusopetusta annettiin kuvataiteissa, käsitöissä ja tanssissa. Vuodesta 2014 opetusta on annettu kuvataiteissa ja käsitöissä.

Opiston toiminnan perimmäiset tavoitteet eivät ole vuosikymmenien kuluessa muuttuneet vaikka sivistys- ja koulutustarve onkin muuttunut. Yhä edelleen kansalais- ja työväenopistojen tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta:

Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.

 

Lain 2 §:ssä kansalaisopistojen tehtävä on säädetty seuraavasti:

Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

 

Imatran Työväenopisto nyt – oppimisen olohuone sinulle

Keräsimme lukuvuoden 2014-2015 aikana palautetta opiskelijoiltamme siitä, että miksi he opiskelevat opistossa. Seuraavaan kommenttiin kiteytyy suurin osa saadusta palautteesta: haluan kehittää osaamistani ja pitää huolta hyvinvoinnistani. Kysymykseen, että mitä he eniten arvostavat opistossa, oli kommentteina mm. seuraavaa: opisto on kaikille avoin itsensä kehittämisen paikka, monipuolista kurssitarjontaa, rentoa ilmapiiriä, oppimisen mahdollisuutta, innostavia opettajia ja samanhenkisten ihmisten tapaamista.

 

Tervetuloa oppimisen olohuoneeseen!

 

Työväenopiston väki